Kello on pian 16. Olen saanut kukat ostettua ja kävin apteekissa. Muuta ei tänä päivänä tarvinnut tehdäkään kauppamaailmassa. Nyt oikeastaan pitäisi 1) imuroida 2) tehdä dippi sipseille - ei kovin jouluista kai mutta minulla pitää olla sipsi ja dippi joulunakin 3) paistaa jauheliha + keittää riisit pasteijatäytettä varten, pasteijat teen aikaisin aattoaamuna, mutta täyte on hyvä olla valmiina. 4) Maustekakku ja 5) baileyskakku. Uskon tekeväni b:n tuossa n. kello kuuden maissa illalla. Ehtii hyytyä puoleen yöhön mennessä. Maustari pyörähtää valmiiksi joskus klo 23. Niin että saan sitä lämpimänä sitten kun vuorokausi vaihtuupi. ;)
Kalkkunarulla marinoituu jo, on marinoitunut puolesta päivästä lähtien ja sitten huomenna 12 aikaan alan paistaa sitä.
Olen siis jotakin tehnyt, silti jostain syystä on vähän LAISKA olo. Kuin en olisi tehnyt tarpeeksi.
Joulun syömismietteitä
Ei ole sellaista pakkomielteenomaista tarvetta AHTAA. Ainakaan vielä sitä ei ole tullut. Mutta onhan tässä toki iltaa.. :( On se vaan niin hullua, kuinka joskus viikko tai 3 päivää ennen H-hetkeä tuntuu kuin voisi suunnilleen syödä vaikka pihalta pieniä kiviä, mutta sitten kun hetki on näin lähellä kuin nyt, niin jotenkin 'lässähtää'.. Ehkä se on vain hyvä juttu. Ottaen nyt huomioon sen miten meillä itsenäisyyspäivää vietettiin.. pyttyä halaillen..
On positiivisempi olo siis kuin mitä oli silloin 6.12. Mutta toki kaikki on vielä ihan "auki" eikä sitä tiedä mitä hulluuksia saan päähäni.
"Herttainen" joulukirje piristää!
Tänään vähän masensi sellainen juttu, kun tuli joulutervehdys sukulaiselta, jossa vihjailtiin, että 'te varmaan olette joulun siellä Äetmuorin luona'.. Vaikka olin itse joulukirjeessäni sanonut, että olemme kotona. Inhottaa se, kun ulkopuoliset alkavat syyllistää siihen malliin, että kyllä pitäisi olla vanhempien kanssa jouluna. Jotenkin se on ihan HULLUA, koska yhtä laillahan miehellä on vanhemmat - eikö meidän sitten samalla logiikalla pitäisi olla heidän kanssaan??
Juu viestinä vaan lisääntymistä suunnitteleville: älkää hyvät ihmiset ainakaan sen vuoksi lasta laittako, että saatte sitten 30 vuoden kuluttua automaattista jouluseuraa. ;) Voi lapsonen olla siinä vaiheessa nimittäin vaikka Australiassa... tai voi olla etteivät välinne ole kunnossa. Minusta olisi K A M M O T T A V A A olla joulua Äetmuorin kanssa. Ensinnäkin hänellä on tapana kiireessä riidellä ihmisten kanssa - aina jouluisin meillä oli kauheat tappelut, kun olin lapsi. Siksi toisekseen Äetmuori asuu aika pienessä kaksiossa: siellähän oltaisiin kuin sillit purkissa jossain siskonpetissä maattaisiin lattialla ja Äetmuori muuten pitää aina kaikki ikkunat auki talvellakin, kun pitää olla 'raikasta'. Ja kolmanneksi: minua ei saa syömään kirveelläkään Äetmuorin silmän alla. Jokainen suupala varmaan takertuisi kurkkuun, koska olen oppinut aika tehokkaasti häpeämään syömistä ruumiillisena toimintona Äetmuorin edessä. Ja silti siis joidenkin arvostelevien ulkopuolisten mielestä, tilannettamme yhtään tuntematta, meidän pitäisi velvollisuudesta mennä Äetmuorin luo syömään sian peffaa. Voi .. [sensuroitua kiroilua]..!
Minulla yleensä nuo ahmimistaipumukset liittyvät sellaisiin hetkiin, kun koen että mua arvostellaan ja olen riittämätön. Siinä mielessä tuo sukulaisen piruileva joulutervehdys ei tullut yhtään hyvään aikaan. Mutta aion nyt yrittää taistella sitä impulssia vastaan, että syöksyisin ahmimaan vain siksi koska oloni on syyllinen.
Onkohan miten yleistä se, että jotkut ihmiset laittavat toisilleen kortin tai joulukirjeen vain köhöm, kettuilumielessä..? Jotenkin tosi surullista, että ihmisen täytyy oikein kirjeitsekin levittää omaa pahaa oloaan. Sääliksi käy lähiympäristöä. Tuon sukulaisen joulukirje oli muutenkin täynnä todella ankeita uutisia, ei siis vain sen Äetmuoria koskevan vihjailun osalta. Kyllä siinä oli vuodatusta kuinka tuo ja tämäkin kaveri tai tuttava on kuollut, joutunut sairaalaan, kaatunut kotonaan, jne. jne. Tosi 'kivaa' luettavaa näin joulun alla.
Mutta nyt imuroimaan! Kuvittelen hierovani sen tyhmän sukulaisen naamaa lattiaan samalla kun imuroin ämyröin. ;) Jos se vähän toisi VOIMAA suoritukseen. ;)
tiistai 23. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti