torstai 15. tammikuuta 2009

Himoa vastaan!!!

Taistelen himoa vastaan ostaa tämä Royal-suklaarasia! Sitä on alennusmyynnissä sekä K-kauppelissa että sitten Tarjoustalossa. :( Eli mahdollisuus olisi se ostaa.. mutta en tahdo! Olen lukenut suklaayhdistyksen arviot ja tiedän, että tuossa boksissa on liikaa tummaa suklaatia mun makuun. Minä olen nimittäin maitosuklaata ja valkosuklaata suosiva suklaahirviö! Tumma suklaa saa olla sellainen satunnainen nami siellä joukossa.

Melkein tulee paniikki kun mietin leivonnaisia seuraavaan herkkujerkutteluun. :( Miksi se nyt on niin vaikea päättää tai nähdä eri vaihtoehtoja? Tuntuu kuin pää olisi ihan tyhjä. Täytyy kai taas selailla vähän leivonnaisarkistoani. Sinne olen nimittäin ihan word-tiedostona tallentanut suosikkiohjeitani. Kerran kävi vahingossa niin, että tulostin alkoi printata ulos tuota 30 sivun pakettia! Eli on mulla se myös ihan paperilla - vahingossa saatuna! Ja niin tumpelo olen tietokoneen kanssa, etten saanut edes sitä printtausta loppumaan, vaan piti nöyrästi katsoa kun kone mokoma sylki koko kolkytplus sivua ulos!

Mietin vähän tämmöistä mansikka-valkosuklaatikakkua, jonka ohjeen näin Karamelli cakes-blogissa. Mutta se olisi taas hyydytetty liivatekakku ja minähän jo sanoin haluavani vähän jotain muuta - uutta haastetta.. :) Mutta on se myös niin namin oloinen.. Mitenhän tässä nyt käy!

Kyllä mun nyt vaan pitää tulla toimeen suklaapatukoilla ja unohtaa tuo Royal! Järki käteen! Sukupatukat on muutenkin hyvä vaihtoehto: ne on pieniä, joten niitä voi ostaa monta ja leikata esim. patukasta aina sopivia paloja herkutteluun. Ja levyjä en ainakaan oikein viitsi ostaa, ne on niin isoja.. kauhia määrä samaa makua.. ei kiinnosta.

Mikähän siinä on että heti joulun jälkeen täytyy kauppojen luopua suklaatirasioista? Ihan kuin niitä saisi vain jouluna ja pääsiäisenä syödä.

Kaapissa on vielä se appivanhempien lahjoittama Pandan Arkipöytäkin avaamattomana. Ehkä pitää ottaa se mukaan seuraavaan herkutteluun. Onhan siinä pari hyvääkin konvehtia. Miehelle voin sitten loput syöttää. ;)

Taisinko oikein nähdä että nykyisin olisi sitä Maraboun Daim-levyä myös patukkana? Siis sitä, missä on suurin osa suklaata ja daimia vain mausteeksi? Kaupassa olin näkevinäni. Täytyisi kai semmoinen ostaa jossain välissä, koska siitä suklaatista tykkään. Levy on vain tuntunut niin isolta ostolta. Jää sitten avattuna sinne kaapin pohjalle lojumaan.

Miehen painokriisi

Mies kävi muuten vaakassa maanantaina ja kauhistui, kun paino oli 99 kiloa 800 grammaa. Minä lohdutin, että on se silti vielä alle 100! Mutta meillä kauhistuttiin ja nyt mies tahtoo keventää ruokavaliota. Mutta sitten toisaalta hän on herkun peräänkin. Esimerkiksi on vihjaillut eilen + toissapäivänä, että jäätelöä pitäisi olla. Nyt mietin että jos ostan sitä hänelle, sitä hänen himoamaansa Daim-jäätelöä, niin olen ikävässä tilanteessa. Kun sitten voi olla että syyttää minua jos tulee maaginen tasaluku painon suhteen täyteen. Mutta voi syyttää mua sittenkin, jos kotona ei ole namikkia. :(

Joskus olen tehnyt sellaista, että olen kuorinut hälle omenan jälkiruoaksi eli JÄLKKÄRIKSI. Hän syö sen kyllä, mutta sitten kun minä menen jonnekin työhuoneeseen tai pyykinpesuun niin hän meneekin kaapille ottamaan dominoja tms. namia. Minusta on OK että hän syö - OIKEASTI! - mutta joskus olen vaan vähän vaikeassa tilanteessa. Haluaisin että hän on onnellinen ja tyytyväinen, viihtyy kotona ja herkuttelee, mutta tahdon tietty myös tukea painonhallinnassa. Saan mieheltä sillä lailla ristiriitaisia viestejä hänen haluistaan.

Mies muuten maistoi sellaisen Fazer Exclusive pistaasimaitosuklaapatukan, jossa on hitunen suolaakin. Ja piti! Paljon! Vähän arvelinkin niin. Koska miestä ei haittaa makujen (salmiakki+suklaa yms.) sotkeminen keskenään ja koska hän on pistaasifani! Ostin niitä 2 kpl.. ja ajattelin maistaa toista sitten seuraavassa herkkuhetkessä. Varmaan maistan vain yhden palan ja syötän loput miehelle.

Ei kommentteja: