Jipii, on perjantai! Parin minuutin ajan on ollut ainakin. ;) Enää ei siis ole ihan täyttä vuorokauttakaan odotettavana. 23 tuntia ja 30 minuuttia. Jippii-huudahdukseni on kuitenkin ontto, se on ehkä enemmän ulvahdus kuin huudahdus.
Äetmuorikin soitteli tänään, olin tietty nukkumassa kun hän soitti. Hän soitti nimittäin ennen yhdeksää aamulla. Äetmuori oli taas vaihteeksi sillä päällä, että oli ihan pakko nälviä jotain vävystä, eli siis minun miehestä. Minä en aina tajua miksi muori ei enää ole tyytyväinen kumpaankaan vävyynsä. Äetmuori ei hyväksy H:a, siukun miestä, koska hän nukkuu päivätorkut töitten jälkeen. Lisäksi hän ei korjaa kesägrillikauden jälkeen grilliä pihavajaan vaan saattaa jättää sen katoksen alle. Äetmuorin mielestä se on laiskuutta. Voi olla että onkin, mutta siukku nyt kumminkin on ollut H:n kanssa naimisissa 15 vuotta, kai se kertoo että siukku on tyytyväinen tilaansa. Se olkoon tärkeintä. H. on lisäksi muorin mielestä liian salliva isä.
Kun äetmuori alkaa nälviä asiasta A tai B, niin reagoin reagoimatta. En siis lähde siihen mukaan, en suutu, en riitele. Joskus säälinkin häntä, hän on niin monessa asiassa pettynyt elämäänsä. Veloenan blogissa V. pohti kerran sitä miksi hänen vanhemmillaan ei oikein ole paljon ystäviä. En osaa sanoa V:n vanhemmista paljonkaan, mutta oman äetmuorini kohdalla ystävättömyys johtuu mielestäni suuresta suvaitsemattomuudesta. Äetmuori on niin kauhean ehdoton kaikissa mielipiteissään, hän jyrää ihmiset alle, hän on helposti ärtyvä ja todella pitkävihainen. Ne ovat huonoja juttuja jos tahtoo löytää ystävän. On äetmuorilla yksi ystävä, naapurissa asuva Ulla. He ovat samanikäisiä äetmuorin kanssa. Muori kertoi kerran, että U:lla on minun ikäiseni tytär, joka ei ole käynyt hammaslääkärissä sitten peruskoulun. Onhan se tietty aika hurjaa. Äetmuori sanoi että jos minä en kävisi, niin hän tulisi tänne ja pakottaisi minut. Eikä hän laskenut leikkiä. Tämä juuri on yksi juttu, mikä tekee äetmuorin kanssa toimeen tulemisen niin vaikeaksi. Hän ei millään käsitä sitä, että elämässä on pakko päästää irti, antaa ihmisten tehdä, mennä ja lentää - elää. Elää niin kuin he parhaaksi näkevät, vaikka se olisi ihan vastakkainen elämäntapa kuin mitä itse kannattaa. Arvostelemalla jatkuvasti ja rajusti ihmisten elämää vain karkottaa heidät pois luotaan.
Politiikasta, asioista, ihmisistä
Olen ihan tietoisesti itse yrittänyt ottaa oppia miehen vanhemmista. Heillä on sellainen positiivinen, letkeä asenne ystäviin ja tuttuihin. Appi ja anoppi ovat aika keskustalaisia arvoiltaan, kun ovat maalta ja kumpikin on maatalon lapsi alkujaan. Mutta he eivät anna politiikan sotkea ystävyyssuhteita. Tässä muuten olisi myös monella nuorella opittavaa. Olen itse tiennyt kaksi sellaista nuorta aikuista, toinen vihreä ja toinen punainen, jotka ei osanneet kuvitella, että ottaisivat ystävän poliittisesta 'vihamiehestä'. Luulisi kumminkin, että varttuessaan tajuaa asioiden riitelevän, ei ihmisten. Itse en ole mikään kepulainen, mutta miksi ei senkin puolueen kannattajissa voisi olla HYVIÄ IHMISIÄ? Kannattaa lukea puolueiden ohjelmat netissä. Yksikään puolue Suomessa ei aja huonoja asioita, sellaisia mitä en itse vaikka voisi allekirjoittaa. Perussuomalaiset oikeastaan eniten ovat joskus kuohuttaneet mua, mutta nyt olen ajatellut sitäkin, että ihmisiä sielläkin vaan on. Ja mistä sitä tietää vaikka itse olisin persu, jos olisin elänyt toisenlaisissa oloissa!
Mutta sen sanon, että jotkut persut ovat mielestäni kohtuuttomia maahanmuuttajia kohtaan. Minun kokemuksella sanon, että esim. tässä omassa kunnassani moni maahan tullut on kohteliaampi ja jotenkin mukavampi kuin ihan tavallinen suomalainen. Sen huomaa kaupassakin. En käsitä tätä puhetta, että tulevat muka Suomeen loisimaan.. Meilläkin yhdessä isossa marketissa siivoojat vaihtuvat koko ajan.. mutta yksi joka siellä pysyy ja on AINA töissä, on eräs mies joka näyttää intialaiselta ulkonäkönsä puolesta. Hän on aina niin hymyileväkin.
Valmistaudun..
Miettien vähän tuota kauppalappua. Siihen tuleepi seuraavat asiat nyt ainakin: Valion rommi-rusinarahka, Flora Vispi, sipsiä 2 pussia, kermaviiliä, Estrella-dippiaineita, suklaarusinoita (CandyKing -kaukalosta), ananasmurskaa, rahkaa, pakastemustikkaa, juustoraastetta, tummaa sokeroimatonta kaakajauhetta, liivatelehtiä, kermaa. Ehkä hiivaakin, jos teen pikkupizzoja - en ole vielä päättänyt. Semmoisia tuoretuotteita on tässä mun listassani, joita ei oikein viitsi ostaa ennen kuin leivonta/MÄSSYpäivänä. Ai niin, mustapippuria, rakuunaa ja muutamia muita mausteita on myös pakko ostaa, ne on ihan loppu! Ja miehelle kaurapuikula-leipää. Saas nähdä kuinka pitkäksi listani venyy.. :) Siihen on vähän taipumusta.. aina ajattelen, että nytpäs vähällä selviän, mutta sitten kun oikein istun alas miettimään, niin lista virahtaa huimiin pituuksiin. Kädet venyy kohti maata kuin apinalla, kun kanniskelen tonnin painoisia kauppakasseja.
Mietin sellaistakin, että pitäisi varmaan laittaa tänne blogiin KUVA herkkulautasta {=herkkulautanen}, jonka itselleni valmistelen MÄSSYyn.. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti