"Paha" ja peräruiske

8 kokonaista vuorokautta MÄSSYYN! I-päiväMÄSSYYN! Kun päiviä on jäljellä 8, niin silloin yleensä toivoni nousee, että vielä kaikki järjestyy. Kun päiviä on yli 10, niin se vasta on huono juttu. Silloin masentaa!

"Paha"

Minua ärsyttää nyt se typerä lausunto, jonka sain X:n yliopistollisesta keskussairaalasta joskus vuonna 2003 vai oliko se 2004. Olen ehtinyt unohtaa vuoden, koska se oli niin merkityksetön juttu. Mutta kyllä joskus mielen pohjilla se vaivaa, sitä makustelee kuin kitkerää karkkia suussa. Kun siinä tosiaan oli että on bulimiaa ja paha syömistaipumushäiriötaipumus - vai mikä hitto se nyt oli. Erityisesti tuo 'paha' on jäänyt mieleen, koska ei oikein odottaisi että lekurit käyttävät sellaista kieltä. Mistä ne senkin 'pahan' keksivät. Heidän tulkintansa minusta perustui kuulemma anamneesiin [omiin puheisiini, lääketieteelliseen historiaani], kyselykaavakkeeseen [lapsellisen alkeellinen sellainen] ja sitten ihan terveydentilastani saatuihin tutkimustuloksiin. Kun omasta mielestäni nimenomaan sen 'anamneesin' yritin kertomisella tietoisesti saada normaalin oloiseksi! Miten niin muka silloin voi tulla vaikutelmaksi, että 'paha' ..???? Kaavakkeessakin pyrin vastailemaan tosi maltillisesti ja mieluummin 'alakanttiin'. En siis ihan kaikkia hulluuksiani siinä tuonut esiin, en salailuhalusta vaan ihan vain siksi, koska en tahdo dramatisoida. Ja silti: 'paha..'

Minä en kyllä hyväksy tuota näkemystä. Jos minulla on 'paha' taipumus tuohon tai tähän, niin entäs sitten ne TODELLA sairaat ihmiset! Katsoin viime yönä CSI:n, se tuli Subbarilta tuossa kello 23. Siinä oli järkyttävä juttu valokuvamallista, joka oli anorektikko ja bulimikko. Hän oli viillellyt naamansa, tappanut itsensä.. Hänellä oli joku verenmyrkytys päällä, munuaiset ei kai toimineet juuri kunnolla. Sitten hän OKSENSI ja PERÄRUISKEILI.. Ja piti kaikesta kirjaa! Hän jopa pussitti & punnitsi yrjöämänsä ja ripuloimansa kamat.. että sitten sai oikein grammakirjanpidon: syöty hampurilainen, 300 grammaa, ulostettu 200 grammaa, oksennettu 150 grammaa jne.!!! Mallin kylppärin kaapista löytyi niitä pussitettuja "tuotoksia" CSI:n väen ihmeteltäväksi! Ja tietysti daami myös käytti huumeita, kokkelia nyt ainakin meni sieraimesta sisään, sen verran näin. Ja otti jotain vammaisia botox-pistoksia.. oli ampulleja kämppä täynnä. :( Sitä botuliinijuttua meni sitten lihaksen sijasta verisuoneen ja se kai hänet myrkytti.

Niin siis jos vertaa MINUA johonkin tuollaiseen tyttöön, niin kumpikohan meistä on sairas? Kummalla meistä on 'paha' taipumus??? Tahdon vaan tätä korostaa, koska koen tulleeni kohdelluksi väärin. Häiritsee se, kun on paperit joissa lukee kauheita asioita itsestäni. Toivottavasti jotkut lääkärit sattuivat olemaan töllön ääressä eilen illalla, ehkä näkivät sen CSI:n ja se sai ajatukset virtaamaan..??

MÄSSYn pitäminen on sairasta, tiedän. Mutta se on vain pikkuisen sairasta. Siinä se ero on. Aina pitäisi verrata vähän.. olla vertailukohtaa.. silloin ei tule sanottua liian jyrkästi asioista!

Mutta en minä oikeastaan usein mieti tuota typerää paperia. On se minulla tallessa, mutta en lue sitä usein. Haluan melkein unohtaa koko jutun, se ei ole muistamisen arvoinen.

Peräruiskefanit

Äetmuori kertoi lähellään asuvasta sairaanhoitajasta (!), joka kuulemma antaa lapsilleen peräruiskeet säännöllisesti kerran kuussa. Hullu akka. Anteeksi vaan, mutta kyllä näin on asian laita. [Tuli nyt tämä vaan ihan mieleen kun oli peräruiskeli siinä CSI:ssa.] Ihme juttu että jotkut terveydenhuollon so called ammattilaiset voivat olla noin tyhmiä. Säännöllinen peräruiskeiden ja laksatiivien käyttö haittaa ihmisen suolen omaa, luonnollista toimintakykyä! Tosi 'kiva' varmaan tuon hoiturin lapsista sitten joskus 20-vuotiaina olla sellaisia, joilla ei .. "posti kulje" jos sanotaan vähän tällä lailla kiertoilmaisten..

Minä jouduin kerran turvautumaan p-ruiskeeseen. On siitä kyllä jo monta monta vuotta. Menin jotenkin ihan paniikkiin kun oli ummetus. Pahinta on se, että olen anatomian suhteen TOSI tietämätön ja jouduin.. pyytämään miestä apuun. :( Jotain kai kertoo tilanteen vakavuudesta että pystyin pyytämään miestä. Kun onhan se tosi noloa. Erittäin epäromanttista. Mutta kun olin yhden ruiskeen jo käyttänyt, eikä se "mennyt sinne" .. niin sitten jouduin pyytämään miehen, kun ei niitä riivatun ruiskeita ollut siinä paketissa kuin 3. Kun 1 päätyi lakanalle niin jäljellä oli enää 2. Mies sitten laittoi sen! Ja se auttoi! Mutta oli aika kamalaa. Minulla oli silloin ollut ummetus kai jonkun 4-5 päivää ja mielestäni se oli kyllä paljon.

Ihanaa että mies on ollut sillä lailla herrasmies, ettei ole KOSKAAN itse viitannut tuohon juttuun sen jälkeen..! Kai hän sääli mua aika kovasti, kun olin sellaisessa henkisessä tuskassa. Se oli muutenkin niin kamalaa, se koko juttu. Apteekissakin kun yritin asiaa hoitaa niin sellainen kauhea tantta-apteekkari tuli siihen kailottamaan kovalla äänellä eri 'vaihtoehdoista' ummetuksen hoitoon. :( Olo oli tosi nöyryytetty.

Nyt ainakin tiedän miten saan ummetuksen hoidettua, jos sellaista mulla on: syön vain MÄSSYssä suklaata reippaasti, niin homma hoituu! :) Suklaa se on luonnon laksatiivi.

Kauppaan..?

Huomasin eilen että tomaatit eli TOMSKUT ja kurkku on ihan loppu. Sitten tänään huomasin että hedelmäkulhon omput on menneet sellaisiksi pehmenneiksi. Olisi kai syytä mennä kauppaan. Kauppaan eli kauppendaaliin. :) Mutta ei oikein huvittaisi, kun täytyisi tuo rullaati-romurautanikin tankata taas ennen sitä. Tankkaaminen on tylsää hommaa. Mietin nyt vielä että tulenko toimeen ilman kasvia vai pitääkö mennä sinne kauppaan. Omppuja ainakaan en "tarvitse" koska kuitenkin jätän tällä viikolla vielä kahtena päivänä aamupalan väliin - omput on mulla osa aamaria - niin että viikossa on siis yhteensä 4 aamupalatonta päivää.

Kaupassa voisi kyllä vaania suklaateja. ;)