keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Seevee

Puhuttiin miehen kanssa sitten asioita halki aamutuimaan. Olin pirteä kuin peippo, menin petiin aamukuudelta ja miehen herä [=herätys] oli 6:30. Olin siis ihan valveilla kun hän heräsi. Mies sitten alkoi jutella ja sanoi lukeneensa syömishäiriöistä kertovaa kirjaa "Olen juuri syönyt. Läheiselläni on syömishäiriö" ja sanoi minun käytökseni olevan kuin suoraan siitä kirjasta.

Minä käytin tilaisuutta hyväkseni ja kysyin taas kerran, halveksiiko mies minua MÄSSYjen vuoksi. Mies sanoi ettei ikinä voisi halveksia ja etteivät MÄSSYt tässä ole ongelma, vaan se aika niiden välissä jolloin en hänen mielestään syö terveellisesti enkä riittävästi.

Miehen mielestä minun Systeemini on älytön ja noudatan sitä kuin olisin sen orja. Ruoka hallitsee elämääni enkä minä. Myönnän että siinä on totuutta. Mutta kuinka voisi toisinkaan olla? Olen 12-vuotiaasta asti saanut kuulla jatkuvaa kritiikkiä ulkomuodosta. Rakas äetmuorihan sitä on antanut. Kaikki, kaikki on aina ollut pintaa. Milloin olen rumempi kuin joku kaverini, milloin liian lihava. Harvat ne hetket kun olen nähnyt äetmuorin aterioivan samassa pöydässä muun perheen kanssa. Taisi olla K-mummin [äidinäiti] hautajaisissa kun näin äetmuorin viimeksi ruokapöydässä syömässä samaan aikaan kuin muut. Kun ei kai hän sitä voinut välttääkään, niissä oloissa, kaukaisemman suvunkin ollessa siellä.

Muorilla itsellään on sairas suhde ruokaan ja hyvin on siirtänyt sen tyttärilleen. Nyt siukku tekee samaa omalle tytölleen, kummitytölleni A:lle. Ei hän tosin yhtä hillitön ole kuin äetmuori, sen voin sanoa siukun kunniaksi, mutta ihmettelen miksi siukku antoi äetmuorille periksi ja noudatti älytöntä neuvoa kuskata tyttöä herkässä iässä lekureilla. Äetmuorihan se nimittäin sanoi, että A. on vietävä lekuriin läskiyden vuoksi. Sitten äetmuori oli pettynyt kun A:ssa ei ollut mitään aineenvaihduntasairautta, hän sanoi sen mulle itse. Äetmuori on nimittäin niin yksinkertainen, että oikeasti kuvittelee sen olevan hyvä juttu, jos vaan pillerin nappaamalla pääsisi lihavuudesta, viis siitä vaikka taustalla olisi vakava, elinikäinen sairaus. Pelkään ajatella onko hän yrittänyt ämpätä jotain laihdutuslääkkeistä siukulle. VARMASTI on. Äetmuori on yksi niistä ihmisistä, joiden mielestä ihminen saisi ennemmin olla vähä-älyinen, sokea tai rikollinen kuin LIHAVA. Jos A. olisi äidin tyttö niin hän olisi varmasti jo aikuisten laihdutuslääkekuurilla. Mitä niitä nyt on niitä pillereitä, jotka saavat ripuloimaan, jos syöt rasvaista ruokaa. Lihavan ihmisen antabus. Onneksi A:lla on suht' järkevä isä, tosin hän osallistuu perheen elämään liian vähän. Taitaa lapsia koskevat päätökset olla siellä siukun heiniä - ihan niin kuin meillä kotona äetmuori vei ja isukki vikisi. Kunpa siukku oikeasti antaisi lasten viettää aikaa H:n vanhempien kanssa, taitaisi olla lapsille ainoa mahdollisuus kokea hyväksyntää isovanhemmilta. Äetmuorilta he sitä eivät saa, se on selviö.

No niin, mutta siis se miehen ja minun keskustelu. Ei se oikein edennyt loppuun asti. Mies vain sanoo, että hänen mielestään minun pitäisi oikeasti mennä lääkäriin. Minä taas en voi mennä, en halua, häpeän liikaa. Ja jos nyt ihan rehtejä ollaan, niin minusta minun elämässä ei ole mitään sen suurempaa vikaa. Toki ruoka sitä hallitsee {sen välttely, sen ajoittainen ahminta}, mutta kellä naisella se ei olisi niin? Kaikki ovat nykyisin ihan hulluja syömisten suhteen. Minä en ole poikkeus, olen SÄÄNTÖ.

Seevee, veesee

On se kumma kun nykyisin pitää suunnilleen kadunlakaisijallakin olla vaikuttava seevee. Pitää varmaan olla kadunlakaisukurssit käyty ja työkokemusta kadunlakaisusta mielellään 15 vuoden ajalta. Inhottaa nuo CV-pankit joihin täytyy kirjata työpaikat. Jos et kirjaa niin tulee uhkaava meili jossa sanotaan että puutteellinen CV tulee poistetuksi jonkun tietyn ajan kuluttua. No voi sentään.

Onko noilta ihmisiltä kokonaan mielikuvitus hukassa? Oikeasti on olemassa ihmisiä joiden viimeinen työkokemus oli 8 vuotta sitten. Ja kesti 2 viikkoa.

Mieluummin jätän työhistorian kokonaan kirjaamatta kun laitan sinne työpaikkani. Ne ovat olleet lievästi sanottuna outoja jobeja. 2 viikkoa toimistoapulaisena. 2 viikkoa kahvilassa tekemässä vähän kaikkea. Muutama viikko siivousta. Tulee tosi vaikuttava seevee juu. Mieluummin sitä aloittaisi kokonaan puhtaalta pöydältä. Jotenkin hullua että jos on vaikka valmis monialakoulutukseen tai työelämävalmennukseen [siitä kai saa vain n. 20 euroa per työpäivä, eli melkein voisi sanoa ilmaiseksi työksi] niin silti pitäisi olla kauheat näytöt. Luulin että nuo vaihtoehdot ovat juuri sitä varten, että 'toivottomat tapaukset' [=kuten minä] autettaisiin johonkin työnsyrjään kiinni. Vaan ei kun ei!

Työvoimapulasta puhuvat ihmiset elävät houremaailmassa. Olen joskus tosiaan soitellut hakemiini paikkoihin ja kysellyt vähän, että millaiselta pohjalta niihin on haettu. Kyllä hakijoilla on tänä päivänä koulutusta ja kokemusta. Työnantajan markkinat, ehdottomasti. Lyhyintäkin sijaisuutta jossain infopisteessä saattaa olla hakemassa filmaistereita ja AMK-tutkinnon tehneitä ja vaikka mitä. Kouluun opettajan sijaiseksi saattaa hakea tohtorinhattuiset.

Vuorokausi vaihtunut on ja se tarkoittaa - -

sitä, että MÄSSYyn on enää 2 kokonaista päivää. Näes nyt on keskiviikko.. on ollut jo kohta kaksi tuntia. ;) Joten täydet vuorokaudet ovat enää torstai ja perjantai. Perjantaina leivoskelen.. Ja perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 00:00 muutun s u k l a a h i r v i ö k s i ..! Varo maailma! Mies muuten sanoi MÄSSYistäkin, että hän on huomannut minun liioittelevan omia syömisiäni. En tiedä siitä, itsestä ainakin tuntuu kuin söisin MÄSSYssä aina koko maailman.

Ei kommentteja: