Kommunistiksi salaa?

Voisinkohan alkaa salaa kommunistiksi? Liittyä vaikka SKP:een salaa mieheltä. Meillä mieskin on vasemmistolainen [ay-aktiivi], mutta ei hän NIIN vasemmalla ole! En usko että hän ihan nikottelematta katselisi, jos minusta tulee ihan tosi-tosi-'komu'! :( Pitääkö valita, rakkaus vai politiikka? Mies taitaa oikeastaan arvomaailmaltaan olla aika sosialidemokraattinen, vaikkei hän mitenkään kuulu puolueeseen.

Tavallaan on tietty myös romanttista.. vähän kuin se kirja ja elokuva "Sophien valinta".. onkin sitten myös SUKLIKSEN valinta.. tosin siitä ei mitään elokuvia tehdä. ;)

No toisaalta olen niin tunnelässy, että varmaan valitsisin rakkauden ennen politiikkaa. Enkä varmaan pystyisi pitämään salassa tuota politiikka-juttua.. höläyttäisin sen heti julki miehelle, etten joutuisi syyllisyyttä kantamaan valehtelusta.

Kyllä politiikka toisaalta tärkeääkin on. Nyt tahdon sanoa seuraavaa! Mulla siis oikeasti on oikea "värisuora" poliittisessa mielessä ympärillä.. Siukku on maltillinen kokoomuslainen ja samoin hänen mies, minun miehen vanhemmat on keskustalaisia, mies on SDP, paras kaverini on vihreä, opiskeluaikojen kaveri taas vasemmistoliittolainen.. eli siis mulla ei oikeasti ole ennakkoluuloja siinä suhteessa eikä mitään ongelmia siinä, jos joku vaikka on oikeistolainen. En siitä riitele ihmisten kanssa, koska minusta asiat saa riidellä, ihmiset ei ja joka tapauksessa me kaikki valitaan kantamme sen perusteella, mitä olemme kokeneet maailmassa.. ja sitten tietty on ajatustyö siihen yhdistyneenä.

Niin, sitä vaan ajattelin sanoa, että oikeasti, työväenliikkeen EI PITÄISI olla kuolemassa ja näivettymässä nyt. Kannattaa funtsia sitä, että Suomessa ihan niin kuin muuallakin Euroopassa silloin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa työväenliikkeen poliittiset edustajat [monesti ihan piikoja, renkejä, kovia kokeneita tarmonpesiä] oikeasti tiesivät mitä on elämän kovuus. He tiesivät sen omien kokemusten kautta. Ja he halusivat sitä lievittää. Vasemmisto on Suomessa tehnyt pienen ihmisen asialle enemmän kuin muut puolueet yhteensä. Tietysti erehdyksiäkin varmaan on tullut, mutta semmoista se on. Mutta kun miettii sitä, että tässä on aate [vasemmistolaisuus siis], jonka OIKEASTI on kehittäneet heikot, vähäväkiset ihmiset PIENEN ihmisen etuja ajatellen, niin olisi kyllä aika hullua multa - koska siis olen sellainen 'pieni ihminen' - äänestää jotain muuta aatesuuntaa! Muista ihmisistä en tietty voi sanoa oikein mitään..

No semmoista, jätän politikoinnin nyt.. Ja ehkä se SKP olisi hulluutta, kun nekin tosiaan vaan vaahtoavat työläisistä. Tarvittaisiin Sukliksen oma puolue, TosiSosi, ajamaan meidän kaikkein heikoimpien asemaa! Meidän, jotka emme ole edes työläisiä, vaan työttömiä lortteja.

Tulevaisuus tukossa?

En ole viime aikoina jaksanut notkua jobsafarin sivuilla, en ole vähään aikaan edes katsellut työpaikkailmoituksia. Kai se t-elämävalmennus vähän masensi, siis se kun se olikin sellaista kuin oli. On vaikea yrittää mitään uudestaan. Pelkään vain munaavani. Olen miettinyt vähän samaa kuin Veloena blogissaan, eli hierojan tutkinnon tekemistä. Mutta se on kallista. Ja siinä joutuisin taas sen tosiasian eteen, että 40 km x 2 JOKA opiskelupäivänä. :( Eli bensakulut ja mahdolliset parkkikulut vielä siihen tutkinnon hinnan päälle. Aika kallis rupeama, mulla kun ei oikeasti ole rahaa. Eikä tietysti valmistumisen jälkeenkään olisi mitään takuita siitä saisinko koulutuksesta edes "omani pois" rahallisesti, kun kumminkin asumme maaseudulla, eikä täällä ole kauheasti kysyntää uusille hierojille. Kunta on iso, ihmisiä vähän ja etäisyydet pitkiä. Ehkä jos asusimme kunnan keskustassa - tai en tiedä.. mutta me asumme reuna-alueella, täällä oli pari vuotta sitten kuntaliitos ja se jätti meidät tietty ihan syrjäseuduksi. ;)

Tavallaan kyllä viehättäisi se, että voisi työskennellä kotoa käsin ja omaan tahtiin. Se olisi hierojan hommassa parasta. Ja tietty se että se on ihmisläheistä niin, että saa tehdä ihmisille hyvää oloa. Useimmat ihmiset menee mielellään hierojalle, se ei ole sellaista kuin esim. terveyskeskukseen meno, vaan ihan puhtaasti tiedossa on rentoutumista, hyvää oloa. Siinä ei siis hieroja joudu kohtaamaan mitään kauhean negatiivisesti liikkeellä olevia ihmisiä.

Yksi opiskelututtuni teki hierojan tutkinnon, osti pritsin ja kai yhä hieroo, en tiedä, en ole ollut hänen kanssaan tekemisissä sitten vuoden 2000.

Täytyy oikeasti yrittää miettiä mitä elämässä haluaisin tehdä ja missä olen hyvä.

Jos tekisin jotain toimistohommaa.. jotain ihan postimerkkien kiinnitystä jne. niin silloin siinä olisi minulle parasta, että saisin olla YKSIN. En usko pystyväni - paitsi siis ihan pakon edessä - olemaan ihmisten kanssa, se on mulle vaikeaa 'tyypillisissä töissä'. Se hieronta olisi erilaista nimenomaan siksi, koska siinä minä määrittelisin ne rajat ihmisten kanssa olemiselle, tunti tänään, kaksi huomenna, ylihuomenna ei ollenkaan.

Tavallaan mitä enemmän ajattelen asiaa, niin sen paremmin juuri joku hierontatyö saattaisi sopia mulle. Ja koska me ei nyt ihan nälkäkuoleman partaalla olla, tietty on taloudellisesti tiukkaa jne, mutta mun tulot ei ole missään mielessä merkitsevät ihan selviytymisen [ruoan ostamisen] kannalta, joten voisin tehdä sitä omaan tahtiin.

Tai sitten joku osapäivätyö voisi olla hyvä, jonkun 2-4 tuntia varmaan voisin olla ihmisten parissa ahdistumatta kauheasti.

Joskus mietin sitäkin olenko oikeasti liian vanha ja liian paljon työttömänä ollut saadakseni enää langanpäätä auki työelämään. :( Kun 'markkinoille' tulee joka vuosi uusia 18-20-vuotiaita.. Itse kolmikymppisenä yrittää miettiä itselleen sopivaa lokeroa elämästä - säälittävää..

Nalkuttava Suklis

Olimme muuten miehen kanssa kauppassa tänään. En ostellut herkkuja, eikös olekin kumma. ;) Mutta sorruin mäkättämään miehelle, tosi masentavaa, ihan vaan koska hän oli unohtanut kylmälaukun kotiin, eikä se siis ollut auton tavaratilassa kuten normaalisti. Me käytetään sitä, koska meidän ostospaikan ja kodin välillä on 20 km. Pakasteet mielellään pistää sinne.. säilyvät hyvin.. Nyt sitten ei ollut sitä laukkua ja nalkutin siitä vähän. :(

Mies osti itselleen karmeaa sitruuna-lakritsijäätelöä, hyh! :) Hän pitää hassuista jutuista. Minä olen melko varma, että seuraavassa MÄSSYssä leivon juustokakun taas kerran. Joko sen mansikka-valkosuklaan tai Baileyssin. Siinä ne vaihtoehdot taitaa olla. Mietin yhdessä vaiheessa marjapiirakkaakin, mutta en taida lähteä siihen.

Mieli tekee myös Maraboun niitä neljän munan kennoon pakattuja ihania, kreemitäytteisiä pääsiäismunia!