Ripuli!

Tämä viikonloppu on kulunut ripulin merkeissä. Se oikeastaan alkoi heti MÄSSYn alettua. Tein tyhmästi kun söin ½ litraa jääkylmää jäätelöä tyhjään masuun, sillä MÄSSYn aloitin, ja sitten maha menikin sekaisin! :( Ripuloin silloin yöllä. Mutta jostain syystä se ei mennytkään ohi sillä yhdellä kerralla, joten en ole varma johtuiko se tuosta jäätelöstä sittenkään! Menimme lauantaina Heselle ja sitten taas tuli ripulia! :(

Hesen kastikkeet tietty voivat olla sellainen tekijä.. joka siis laukaisee.. ripulin.. Ne ovat aika rasvaisia! Otimme vielä miehen kanssa sipulirenkaat aterioidemme painikkeeksi. Minä söin 2 ja mies 3. Niiden kanssa oli dippiä.. Ehkä se oli liikaa? Hese on aina ollut semmoinen paikka, joka on joskus saanut masun sekaisin.

Söin siellä Hesburgerilla kerrosaterian. :) Olihan se hyvää pitkästä aikaa. Hese ei pihtaile kastikkeissaan. Mäkkärillä taas joskus on se ongelma!

Baileyskakku muuten onnistui hyvin, taas kerran. Pullaakin olen syönyt ihan kiitettävästi. Nyt MÄSSY on jo ohi ja nyt vain vettä nautiskelen ja annan vatsan tasoittua.

Kaksi kertaa!

Niin siis jos siitä perjantaista puhutaan, niin kaksi kertaa sain kuulla SEN kysymyksen.. "mitä teet" ja "missä olet töissä". Tiesin kyllä etten siltä säästy. Mutta noin muuten se meni ihan hyvin se juttu, enkä edes saanut mitään ahdistuskohtausta seisovassa pöydässä. Join kaksi lasillista valkkaria.

Itse en koskaan kysy ihmisiltä missä he ovat töissä, koska tiedän liian hyvin että nykyisin aika moni on joko pätkätyöläinen tai sitten työtön. Myöskään vaimoista tai miehistä en paljon kysy, ellen sitten tunne ihmisiä tosi hyvin. Niin monet eroavat sitä vauhtia että puolisokysymykset on vähän arkoja. ;) Lapsistaan ihmiset yleensä puhuu tosi mielellään, vaikka eronneinakin, joten se on aika turvallinen aihe, josta voi esittää kysymyksiä tyyliin
- kuinkas vanhoja sinun lapset taas olivatkaan?
- joko sinunkin nuorimmaisesi on koulun aloittanut?
- oliko se jääkiekko, jota teidän pojat harrastivat?
Hahhaa, ja tällaista kun kysyy niin saa olla VARMA, ettei mitään epämukavia hiljaisia hetkiä tule keskusteluun. ;) Pikemminkin saa REPIÄ itsensä irti siitä tilanteesta sitten kun taas menee juttelemaan jonkun muun kanssa. Harrastuksetkin on aika oiva keskustelunaihe. Kun tietää joidenkin matkustavan paljon, niin ei tarvitse kuin kysyä
- missäpäin te taas kävittekään viime lomallanne?
- vieläkö kiertelette matkailuauton kanssa?
Ja taas sama ilmiö.. juttu ei lopu kesken.. ;) Yleensäkin on niin, että ihmiset pitävät itsestään puhumisesta.

Kyllä minä tietysti taas koin itseni läskiksi kerran tai pari, mutta sehän on väistämätöntä, ei sille voi mitään.

Nyt sitten voinkin nostaa sen Citalopram-annostukseni 20 mg:sta 40 milliin, nyt kun ei enää tarvitse pelätä sen unettavan mua tai jotain.. kun on tuo illanistujainen hoidettu pois päiväjärjestyksestä, niin nyt sitten ei olekaan oikein mitään muuta vähään aikaan tiedossa.